torstai 29. joulukuuta 2011

Katsaus vuoteen 2011

Nyt on vuosi 2011 melkeinpä pulkassa ja on aika muistella kulunutta vuotta! Vuosi oli todellatodella mahtava, no tietenkin koska Joensuun koiraporukka, mutta ehkä ne suurimmat asiat tänä vuonna oli Islan kotiutuminen ja Caran kisaamisen aloittaminen.


Tammikuussa taidettiin olla Caran kanssa agilityn jatkoryhmässä, jossa muistuteltiin ja opeteltiin erilaisia ohjaustekniikoita. Se oli sitä aikaa kun Cara sai sen piinaavan keinukammonsa, jota sillä vieläkin paikkaillaan ja takapakkeja tulee.. Yksinkertaisia agiratoja ja muutamia mätsäreitä, siinä meni tammikuu! Yksi huomio tammikuulta oli myös se, että kuvia löytyi vaan muutama ja nekin laadultaan.. krhm! Joten ehkä tuon kuvan tuossa yllä nyt kestää.


Helmikuu meni lähes samalla tavalla. Samalla tavalla kuvaton kuukausi, onneksi löytyi Lauran ottamia leikkikuvia Carasta ja Mintusta! Agility jatkui jatkoryhmässä treenaillessa ja mitä vanhoja ratapiirroksia katselin, niin mölliratoja tehtiin tällöin!


Maaliskuussa ei TAASKAAN mitään uutta! Edes blogin avulla ei voi yrittää muistella mitään, kun vaivainen yksi kirjoitus joka sekin agilityä. Niin, kyllä maaliskuussa oli yhdet mätsäritkin näköjään! Pääasiassa tämä kuukausi oli kaaaamaaaalaaaa odottamista, noh, kaikki varmaankin tietävät miksi..


Huhtikuu oli se onnen kuukausi, kun se suurin odotuksen aihe syntyi maailmaan! Pieni Isla.. niin, siis koiraporukoissa tutummin Silsa, Silsander, Silpe, Silsanteri, Hauki, Silli, Silakka.. rakkaalla lapsella on monta nimeä, vai? Tosin tuon ikäisenä pientä lasta kutsuttiin kotoisasti Kehariksi.
Huhtikuussa myös tapahtui jotain, mehän käytiin näyttelykehässä! Lappeenrannan näyttelyistä August de Wilde päätti antaa kovin innokkaalle häntä pystyssä esiintyjälle EH'n muuten hyvällä arvostelulla, mutta häntähän sen arvosanan taisi sitten laskea!
Kuvien perusteella me myös tokoiltiin, oho! Näköjään blogissa oli pieni viittaus siihen, että oltaisi voitu alokasluokka korkata, mutta kesän aikana tuli huomattua, ettei toko ole Caran laji. Sille aivan liian pikkutarkkaa tekemistä, Cara tahtoo pitää hauskaa ja näkee, että enemmän se agilitystä nauttii! Kyllähän me vielä vähän tokoillaan kotona silloin kun se on Carallekin mielekästä.
Myös Cara korkkasi agimölliuransa tässä kuussa niin mölliradalla kuin ykkösten kisaavissakin. Tässä kuussa siis tapahtui paljon enemmän asioita!


Siirrytään toukokuuhun! Ylhäällä Lauran ottama agikuva kesältä. Nyt oltiin siirrytty agilityn pienryhmään, tosin en kyllä muista tapahtuiko se jo huhtikuun lopulla.. jokatapauksessa! Agilityn treenailu jatkui, käytiin esiintymässä mätsäreissä(ja minä JH-kehässä pitkästä aikaa, viimeksi tällaisissa olin n. 5 vuotta sitten!) ja Caralla taas agimöllit. Tämä kuukausi menikin pääasiassa pentua odotellessa ja sen luona häiriöksi asti ahkerasti vieraillessa! Toukokuu myöskin siis normaali kuukausi.


Kesäkuussa saapui hän kotiin meitä riemastuttamaan! Ennen sitä tosin kesäkuuhun mahtui ikimuistoinen minun ja Anskun pennunvahdinta. Päivä siis oltiin pentujen kanssa, oikeastaan minä, ja Ansku vieraili muutaman tunnin ajan, mutta kuitenkin! Pennunvahdintaanhan mahtui Meelan liimasukellukset, Islan ensimmäinen hihnaulkoilu ja pentujen epätoivoiset mittausyritykset mittanauhalla, viivottimella ja kynällä.
Koko kesäkuu menikin sitten pentuhuumassa, mutta kyllä sinnekkin mahtui agilityä, nimittäin Caran ensimmäiset viralliset! Voi sitä hurjaa jännitystä.. no, päivä oli kuuma ja vaikka miten viilentelin Caraa niin ei auttanut: meno oli hidasta. Ensimmäiseltä radalta pyöreä HYL jo toisen esteen jälkeen, kun Cara kontaktihulluna juoksi suoraan aalle. Toiselta radalta olisi tullut viileällä säällä nolla: kymppi siitä, kun Cara pysähtyi läähättämään toisiksi viimeisen esteen eteen ja sen päätteeksi kiersi vielä viimeisen. Kunnialla maaliin 8 sekunnin yliajalla!


Ja heinäkuun kuvaksi piti pistää Lauran ottama kuva Islasta ja Minttu-äidistä! Se jotenkin kuvaa niin hyvin Islan luonnetta 8''D
Tämä kuukausi oli oikeastaan myös ei-mitään-erikoista -kuukausi, koska Cara teki juoksut tähän väliin. Kävin Islan kanssa ties missä sosiaalisissa tilanteissa, kuten mätsäreissä turistina. Loppukuusta juoksut loppuivat ja päästiin mölliageihin, joissa juoksin radat Caran lisäksi myös Mintun ja Iitan kanssa.
Heinäkuu oli kyllä tosi kuuma kuukausi! Agitreenit taisi mennä vaan jutteluksi ja välillä käytiin vähän tekemässä radalla. Carahan ei jaksanut paljoa tehdä, tänä aikana otettiin vain pääasiassa kontakteja ja jotain hyvin yksinkertaista, kuten putkea ja hyppysuoraa.


Elokuu näyttelykuu! Tosiaan elokuussa oli Joensuun näyttelyt ja Cara pyörähti kehissä molempina päivinä. Lauantailta ansaittu EH, sunnuntailta ERI! Kuten tästä yllä olevasta kuvasta näkyy, häntä oli taivaissa lauantaina, sunnuntaina se pysyi kutakuinkin alhaalla. Ihme kyllä, lauantaina arvostelussa oli hyvin kiinnittynyt ja kannettu häntä!
Elokuun alkuun mahtui myös agilitykisat, joissa taas keinukammo pääsi valloilleen: keinu oli kuulemma rikki ja vielä tälläkin hetkellä edetään keinun kanssa hitaasti *huokaus* Mutta kuitenkin, yliaikanolla tuli! Ja sitä yliaikaa olikin sitten reilusti, kiitos lämpimän päivän ja lihasjumien.
Isla aloitti pentukurssin elokuussa ja oli oikein taitava tyttö. Kurssilla tehtiin kaikkea todella helppoa, periaatteessa olisi voinut suorilta mennä tokon alkeisiin, mutta tuli tuo nyt silti käytyä!


Syyskuussa pääsi myös Isla aloittelemaan harrastuksiaan! Pieni tyttö esiintyi ensimmäistä kertaa mätsärikehässä ollen sinisten pentujen toinen, ja pennun käytöksestä sai olla todella ylpeä. Ja tekihän Isla tämän ikäisenä ensimmäisen pienen ratapätkänsä agihallissa, huiman 8 esteen radan täynnä siivekkeitä ja putkia! Niin, tässä kuussa Isla sai myös sen kuuluisan monen sentin kasvupyrähdyksensä(kyllä, kahden viikon aikana tuli korkeutta lähes 4 cm!) ja sitten olikin jo toivo menetetty koon suhteen.
Syyskuussa tuli selkeästi kuvattua enemmän ja koirista olikin otettu paljon kuvia! Suurin syy tähän muutokseen oli kameranvaihto, kun sanoin hyvästit vanhalle Nikon D40-rungolle ja tilalle tuli D90 kiinteän valovoimaisen putken kera!


Lokakuu käynnistyikin tehokkaasti shelttien sivuerikoisnäyttelyllä. Matka Lohjalle oli.. noh, ikimuistoinen ja ennen kaikkea PITKÄ, mutta kyllä sinne uudestaankin lähtisi! Cara sai upeasti sen toivotun EH'n hienolla arvostelulla ja Isla sai upean arvostelun Päivi Eerolalta, sekä arvostelun lisäksi vielä tosi kivoja kommentteja, kun seisoi pöydällä.
Ihan kuun lopussa agilityryhmät vaihtuivat ja näin ollen myös Isla pääsi omaan ryhmäänsä treenaamaan.


Marraskuu: kuvaton, pimeä ja märkä kuukausi! Ei yhtään lunta. Marraskuussa oli myös Caran synttärit, pieni prinsessa täytti kolme vuotta.
Isla kävi mätsärikehässä jälleen, tosin tällä kertaa ilman Caraa. Myös Poksin hallin avajaiset olivat tässä kuussa, jossa Cara esiintyi agilitynäytöksessä ja molemmat tytöt pyörähtivät mätsärikehässä.
Eli, tässä(kään) kuussa ei mitään sen erityisempiä tapahtunut. Ja marraskuu vieläpä meni todella nopeasti!


Ja nyt ollaankin jo joulukuussa! Joulukuuhun mahtui molempien tyttöjen agivalmennukset, Islan ensimmäiset mölliagit ja molemmilla koirilla vanhan opitun asian tarkkaa hiomista, Islalla tokoliikkeiden ja Caralla agilityn kontaktien!
Isla himmailee ihan medin ja maksin rajoilla korkeuden suhteen, vielä ollaan medin puolella mutta tekee pian tiukkaa..
Nyt joulukuussa myös oli muutto huimat puoli kilometriä kaupunkia lähemmäs uuteen taloon. Ja koiratkin tottuivat yllättävän hyvin! Vaikka monesti viikkoon kävellään entisen talon ohi, eivät yritä kääntyä sinne päin ollenkaan.
Ja siinä meni joulukuu.

Ja olihan meillä tavoitteita tälle vuodelle...

Tavoitteet vuodelle 2011

-Viralliset agilitykisat
Kyllä! Ja neljän startin verran, lisää olisi kyllä tullut ellei Cara olisi tehnyt juoksuja heinäkuulle ja saanut sitten elokuussa keinukammoansa takaisin..

-Näyttelyistä ERI
Ja tämäkin onnistui, lisäksi 3 EH'ta eli meille upea näyttelyvuosi! Ensi vuonna keskitytäänkin enemmän agilitypuolelle.

-_EHKÄ_ tokokisat jos innostus jatkuu
Kuten huomata saattaa, meitä ei tokokisoissa näkynyt. Ei riitä motivaatio koiralla eikä siitä johtuen omistajallakaan tähän lajiin, joten ehkä Caran kohdalla keskitytään hauskanpitoon eli agilityyn! Jos tuo koira tuosta innostuu tokoilemaan, niin ensi vuonnahan me voitaisiin taas treenaamista yrittää :)

Tavoitteet vuodelle 2012

Cara
-keinukammo pois
-nollatulos
-lisää nopeutta myös lämpimälle säälle
-täysin varmat ja ennenkaikkea nopeat kontaktit
-luonnetesti

Isla
-terveystarkit(lonkat, kyynärät, polvet, silmät, sydän)
-mahdollisesti CEA-geenitesti
-agilityssä kisavalmius
-tokosta ALO-liikkeet kisakuntoon
-agilityn virallinen mittaus(jos tähän voisi laittaa toiveen niin medi kiitos!)
-näyttelyistä H

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Mölleilyä

..kera Islan! Napakka kun järjesti kinkunsulatusmölleihinsä pentuluokan, niin mehän mentiin sinne! Cara sillä välin lenkkeili äidin kanssa lähimaastossa.
Tuli ainakin nähtyä, miten Isla toimii "kisatilanteessa": paljon koiria, taputuksia ja ärsyttävää odottelua. Ja Silsahan käyttäytyi oikein mallikkaasti, oli yllättävän rauhallinen kunnes päästiin radalle...
Tuloksenahan olikin sitten 5 virhepistettä putkelta, kun en Islaa jostain syystä sinne kunnolla ohjannut. Silsander sijoittui toiseksi! :) Tässä video radasta:



Seuraavaksi vuorossa onkin Caran treenit ACElla ja Islalle vuorostaan loppiaisen mätsärit!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Valmentautumassa

Jospa nyt joulun alla tulisi enemmän kirjoiteltua!
Sunnuntaina suuntasin Caran ja Islan kanssa Niina Leinosen(koirakoulu Napakka) agilityvalmennukseen. Mehän kun treenataan Caran kanssa pienryhmässä eikä meitä ole sen erityisemmin koulutettu, vain nämä perus valssit, takaaleikkaukset ja persjätöt. Nyt päästiin sitten koulutukseen ja oli kyllä ihan huippua! Tästä motivoituneena ilmoittauduinkin sitten ACE:lle Jokers-valmennusryhmään ja Islan kanssa jatketaan joka kuukausi näissä koulutuksissa!



Islan rata näytti tältä. Isla oli oikein pätevällä päällä ja päätin palkata lelulla. Hetihän Isla sitten veti kaninkarvat lelusta.. Noh, ne solmittiin takaisin ja leikki jatkukoon!
Isla oli ihan innoissaan ja ainoa "vika" oli, että kutosesteen jälkeen hyppäsi vähän liian pitkälle. Se korjattiin pistämällä rima noin metrin päähän esteestä niin, että Isla sitten kääntyi ennen kuin juoksi riman päälle. Ja muut virheet olikin sitten täysin minun, Isla teki tosi kivasti ja lupaavalta agikoiran alulta vaikuttaa! Kuten video(i)stakin näkee, en itse ollut yhtään perillä mitä pitää tehdä ja kun koira osasi niin minä en osannut.. Mutta nyt otetaan Islan kanssa työn alle niistot ja itselläni aikaiset valssit ja myös pysyminen siinä alkuperäisessä ohjaustavassa..!



Ja niin pääsi radalle Cara, joka oli aivan innoissaan ideasta agility! Ei yhtä riemuissaan kuin perjantain treeneissä, mutta kuitenkin! Jo toisella esteellä tuli kovin.. jännä ohjaus, jonka sitten kuulemma hienosti opin parin kerran jälkeen ja putken jälkeisellä hypyllä(joka muuten oli neljäs este eli yksi jäi välistä!) tuli joku jännittävä huijausvalssisysteemi, jonka kuulemma tein sekunnin sadasosan liian myöhässä tai vuorostaan kymmenen senttiä liian lähelle.. hmm! Caran kanssa tutustuttiin myös niistoon, jota meille siis ei koskaan ole opetettu. Tämä myös työn alle, nimenomaan MINULLA. Otin aina askeleen taaksepäin vaikka piti lähteä sivulle, joten kouluttaja sitten sanoi, että tulee taakse seisomaan ja jos otan yhdenkin taka-askeleen niin tönäisee minut eteenpäin. Tämä toteutui. Ja en muuten ottanut sitä taka-askelta, oho!
Caran kanssa pitää nyt saada kunnolliset juoksukontaktit. Juoksukontaktit nimenomaan siksi, että Caran vauhti hidastuu todella paljon pysähdyksen jälkeen ja siitä tulee yliaikaa sitten. Ei sillä koskaan kisoissa ole kontaktivirhettä tullut, mutta tosi riskialtistahan se on ja varsinkin jos itse lähden jo sivuun, Cara hyppää pois ihan siitä kontaktin rajalta. Tähän sitten päätettiin tulevissa treeneissä kehitellä sellaista, että päässä odottaa joku pieni pala kinkkua tms ilman mitään alustaa, jolloin se sitten heti pääsee juoksemaan pois kunhan on syönyt. Tällä mennään!

26. pv olisi myös möllit. Saa nähdä lähtisikö Caran kanssa mölliradan käymään ja Islan kanssa pentuluokkaan, nyt kun sellainenkin on!



perjantai 4. marraskuuta 2011

Peruselämää

Ei ole taaskaan tullut kirjoiteltua.. noh, meidän arkeen kuuluu kaikkea tavallista. Isla pääsi omaan agilityryhmäänsä ja nyt sitten sekin pääsee "kunnolla" opettelemaan asioita putken ja siivekkeiden lisäksi!
Viime treeneissä maanantaina treenattiin vähän irtoamista: tottakai se onnistuu kun näkyy namialusta, Islanhan voisi lähettää satojen metrien päähän jos tietäisi että päässä on ruokaa! Isla irtoaa jo vähitellen putkeen, ei tarvitse enää ihan mennä putken suun lähelle vaan voi jo parin metrin päähän jäädä. Kontaktia ja keppejä testailtiin myös: aan osat oli levitetty ihan matalalle ja niiden päältä sitten käveltiin nätisti. Islan kanssa aloitin kontaktit 2on 2of:ina, se on niin nopea jo nyt että juoksarit eivät toimisi.
Keppien treenauksen aloitin sitten verkoilla. Puolikkaita keppejä mentiin ja parin toiston jälkeen Isla hoksasi idean ja reitin namialustalle. Nopeahan tuo on oppimaan ja tekee töitä tosi innokkaasti, ikäisekseen keskittyy myös aika hyvin(Islan tasolla ;)) ja paikallaan se pysyy varmasti! Toki häiritsevin tekijä ryhmässä on sisko Meela, ja niinhän siinä kävi että muutaman kerran Meela löysi tiensä Islan kontaktiharjoitteluun ja Isla taas Meelan ratapätkälle :D Kyllä ne vielä oppii!

Caran kanssa oli sitten tänään treeni. Meidän ryhmässä on 4 ohjaajaa ja noh, tänään vain minä ja Emmi oltiin paikalla. Onhan se ikävää kun joutuu kahdestaan radan purkamaan, mutta minkäs sille sitten mahtaa! Ja tänään keinu meni tosi hyvin! Vaan muutaman kerran jarrutti keskelle, muuten meni tosi hyvin ja hiljaisen pamahduksenkin kanssa otettiin jo, jes! Ehkä me ensi vuoden puolella jo päästään takaisin agiradoille, ennen sitä käydään muutamalla hypärillä!

Niin, sunnuntaina oli myös mätsäri. Caraa en ottanut mukaan, koska paikalla oli myös agilitynäytös ja tuohan ei olisi kehiin sitten yhtään keskittynyt. Isla esiintyi - noh - omana iloisena itsenään sinisten kolmanneksi ja palkinnoksi sai sitä kivointa, eli luita ja herkkuja! Paikanpäällä oli myös Berra-tuotemyyntiä, ostin sitten Caralle kaninkarvalelun. Isla osallistui nakinsyöntikilpailuun ja hävisi voittajalle 3 kymmenes- tai sadasosalla, ei voi muistaa! Alussa odotti niin kiltisti lupaa kupille ettei päässyt suoraan hyökkäämään kupille, hyvä vaan että on tuonkin oppinut! Nyt sunnuntaina on sitten taas meidän seuran hallin avajaiset, Caran kanssa osallistutaan aginäytökseen ja Isla osallistuu mätsäriin.

Tuossa viikko sitten Isla täytti myös puoli vuotta ja tässä pari viikkoa sitten otin sen melkein-6 kk kuvan söpösilsasta! Isohan tuosta tuli, tällä hetkellä 41,3 cm ja vahva luusto. Toivottavasti ei venähdä maksiksi asti, menisi vähän ikäväksi agilityn suhteen! Pitää toivoa parasta.



Tasapuolisuuden nimissä Carasta otin 2 v 11 kk-kuvan! 5 pv päästähän pieni prinsessa täyttää jo 3 vuotta.. meneepä aika nopeasti..

tiistai 4. lokakuuta 2011

Oman itsensä voitto on tärkeintä

Ja niin soi lauantaina herätyskello klo 01.30. Kamat mukaan, koirat kyytiin ja erkkarimatka Lohjalle alkoi. Isla oli tapansa mukaan innoissaan lähdössä tekemään mitä vaan, minne vaan ja mihin aikaan vaan, kun taas Cara olisi halunnut mennä takasiin nukkumaan. Noh, minkäs sitä mahtaa, kun jonkun kivan idean saa joskus ja se täytyy lähteä toteuttamaan. Sitä paitsi paikalle tuli myös Islan sisko Noona ja Caran veli Onni, joten mukava päivä oli tiedossa!

Oltiin paikalla ennen kahdeksaa ja Caran kehä alkoi klo 10.15. Islalla oli varaesittäjä jos en itse ehtisi esitämään, mutta koska Cara oli luokkansa toinen, luulin että ehdin Islan kehään. No, Caran yksilöarvostelun aikana näen Kristinan ja Islan kehässä. Mikäs siinä, tyttö näytti ainakin silloin hyvin seisovan!

Avoimissa nartuissa oli 32 koiraa paikalla 35 ilmoittautuneesta, joten kehässä oli aika tiivis tunnelma. Tuomari tutki koiria jo alussa tarkasti, siinä kerkesi ihan takana olevan sheltinomistajan kanssa jutella, ennen kuin kehä lähti kunnolla pyörimään.
Ja hienosti esiintyi Cara! Liikkeissä oli kiire kuten aina, ja tuomari vähän naurahtikin kolmion jälkeen. No, edestakaisten liikkeiden jälkeen tuomari nauroi jo ihan kuuluvasti. Kiva että tuotiin tuomarin työhönkin jotain hauskaa! :D

Meidän ainoa toive oli EH, että voitaisiin alkaa sitten vähemmän kiertelemään kehiä. Jos olisi tullut eri, olisi pitänyt vielä kolmatta vuotta yrittää sitä kolmatta ykkösruusukkeen kiinnitystä. Jos oltaisiin saatu H, olisi pitänyt ihan periaatteesta käydä lopettamassa tämä vuosi jonkun muun väriseen nauhaan.
Ja sieltä tuli EH! Eikä miltään löysimmältä tuomarilta. Ja heti kun olin saanut Caran häkkiin, juoksin Islan kehään. Noona oli arvosteltavana, eli Islan vuoro olikin jo pian.

Islan tuomaroi arvostettu rotutuomari Päivi Eerola. Pikkunarttupentuja oli ilmoitettu 20 kappaletta. Pöydällä kuultuaan Islan iän, Päivi totesi vain että siitä tulee siis aika iso. No, sitten hän kertoi minulle Islan tasapainoisesta hyvästä rakenteesta ja hienoista liikkeistä. Sen jo tiesinkin, mutta koollehhan ei mitään mahda. Eerola tahtoi tuon liikkeitä katsoa 2 kierrosta ja sitten jäi Isla nätisti seisomaan.

Kun pennut taas koottiin samaan ryhmään, Isla ei olisi malttanut seisoa enää. Kuitenkin sain sen seisomaan neljälle jalalle siksi aikaa, että meidät käteltiin pois kehästä monien muiden lisäksi. Seuraava porukka jatkoi, jossa tippui sisko-Noona, ja Meela-sisko sitten ylsi ihan ROP-pennuksi! Ei mennyt huonosti pentujenkaan päivä, kaikille tuli hyvät arvostelut!

Tässä vielä tyttöjen arvostelut:



(c) Sirpa Saari

"Nice type. Smaller bitch, well balanced. Quite short head, a little round eyes. Ears could tip better. Steep shoulder and upper arm. Rear OK. Very ..atre in body. Moved very freely. " AVO EH


"Kauniilla tavalla edukseen esitetty, kovin suuri, hyvin linjakas, komea, näyttävä ja tasapainoinen narttupentu. Kookas pitkä pää. Hyvä eturinta. Sopiva luusto. Erittäin hyvä askelpituus. Väri saisi olla puhtaampi. Itsevarma käytös. Mallikelpoinen esiintyminen."

Kehien jälkeen käytiin ottamassa kuvat ensin Carasta ja Onnista, sen jälkeen koko Islan perheestä. Lopputuloksena:



lauantai 24. syyskuuta 2011

Agitreeniä, mätsäreitä ja pentukurssia

Taas pitkä aika päivityksestä!
Isla tosiaan aloitti elokuussa pentukurssin ja nyt se on sitten suoritettu loppuun hyvällä menestyksellä. Harjoiteltiin ohituksia, leikkimistä, jotain pientä aktivointia, mitä nyt yleensä pentukursseilla tehdään. Tuli kyllä huomattua, että oltaisi suoraan voitu mennä tokon alkeisiin: Isla osasi käytännössä jo kaiken, mitä kurssilla opeteltiin. Seuraava vaihe on sitten tokon alkeiskurssi, luultavasti marras-joulukuussa jos tytöllä ei ala ensimmäiset juoksut, koon suhteen parasta olisikin jo kuukauden päästä juoksut aloitella..!

Islan tokorintamalle kuuluu myös hyvää. Perusasentoon se tulee jo varmasti ja puolen askeleen seuraamista ollaan otettu, vähitellen olen sitä pdentänyt ihan kokonaiseksi askeleeksi. Meidän noutokapula on rikki, mutta ollaan treenattu kapulan kokoisilla luilla esineen pitämistä ja irti päästämistä. Tässä helpottaa tosi paljon se, että Isla palkkautuu kehuista! Makupalan kanssa tästä ei tulisi mitään: Isla vaan kyttäisi kädessä olevaa nakinpalaa.

Isla myös aloitti mätsäriuransa. Ensimmäiset mätsärit Isla korkkasi SIN2-sijoituksella. Cara oli myös kovin ärsytt.. iloisella käytöksellä SIN2. Ensimmäiset "viralliset" kehät on ensi viikon lauantaina Lohjan pääerikoisnäyttelyissä, joissa Carakin käy pyörähtämässä. Islasta kuva ensimmäisten palkintojensa kanssa:



Eilen päästiin uuteen halliin treenaamaan jo agia, mukana tietysti molemmat tytöt. Rata oli pääasiassa helppo, mutta meille tuotti ongelmaa aalle karkaaminen, kuten aina tuon kontaktihullun Caran kanssa.. 12. esteelle eli putkeen tuon siis sai yksinkertaisesti juoksemalla itse aan eteen ja tekemällä tosi nopean käännöksen takaisin: jos olisin takaaleikannut, Cara olisi juossut putkesta pois ja parhaimmillaan mennyt sitten aalle. Nyt me siis harjoitellan kovasti kontaktiesteiden ohittamista ja tietenkin ainaista ongelmaamme keinua. Keinussa edistytään myös hitaasti mutta varmasti, Cara tykkää mennä keinulle kuten muillekin kontakteille mutta vielä tehdään keinuakin osissa.
Positiivisesti yllätyin Caran mahtavasta irtoamisesta hypyille! Se ei turhia haukkunut vaan todella keskittyi siihen, mitä oltiin tekemässä ja ekat haukahduksetkin kuului putkesta, jonne se "joutui" menemään aan sijasta.



Myös Isla pääsi treenaamaan. Islan kanssa ollaan harjoiteltu siivekkeiden kiertämistä ja niiden välistä juoksemista sekä putkea. Isla ei vielä irtoa kovin hyvin, putkeen se irtoaa jo vähitellen, mutta siivekkeiden kohdalla pitää vielä varmistella. Isla on jo nyt nopea, saa sitten nähdä pysynkö tuon perässä, kun tuosta kasvaa! Islalle paras palkka on ruoka ja kehut, leluista se ei (vielä) kovin innostu, mutta pihatreenissä pyrin käyttämään mahdollisimman paljon lelupalkkaa. Tosin nyt ongelmia tuottaa Islan hampaat: sillä on kaikki kulmurit irti ja vetoleikki ei tahdo onnistua kovin hyvin :D
Islan kanssa otettiin sitten hallitreenissä muutaman kerran putkea ja pieni radanpätkä. Harmi ettei saanut videota, koska Isla oli kyllä aivan huippu, ja radalla mennessä se irtosikin suhteellisen hyvin!
Tein Islankin pikkuradasta piirroksen, voi sitten myöhemmin katsella, että mitä on tullut tuon pikkulapsen kanssa tehtyä :)

maanantai 15. elokuuta 2011

Agia, mätsäreitä ja lisää muovinauhoja!

Viime viikolla tosiaan käytiin agikisoissa pyörähtämässä Caran ja Mintun kanssa.
Eka rata oli hypäri. Cara juoksi alussa kovaa ja mietin että jes, tämä nyt onnistuu ja jos en itse mokaa tulee se nolla. Loppua kohti vauhti hidastui ja viimeisen putken ja sitä ennen olleet 2 hyppyä Cara ravasi. Loppusuoralla vauhti sitten kiihtyi taas vähän. Jäi harmittamaan tuo lopun hitaus, joka johtui luultavasti alaselän jumeista, se olisi ollut se meidän eka luva.. mutta yliaikanolla 10 sekunnilla tuli, ihanneaika oli 41 sekuntia!

Mintun kanssa juoksin tämän radan myöskin nollana, sieltä sijoitus 2 ja LUVA!
Toinen rata oli ihan agilityrata ja Caran kanssa oltiin vuorossa. Hyvin meni ensimmäiset kaksi hyppyä, mutta kolmas este eli keinu jumitti. Mietin että mikä siinä oli, nykyisin se menee keinun kisatilanteessa aina. Sain Caran menemään sen ja jatkettiin hyppy-aa-hyppy, ja Cara karkasi radalta koiran luokse. Sitä se ei ole KOSKAAN tehnyt, eikä edes yrittänyt tehdä! Huomasin keinun jälkeen kuinka se paineistui ja teki vastahakoisesti, mutta ajattelin vielä jatkaa.. Jätettiin rata siihen ja myöhemmin kuulin, että keinu oli jotenkin viallinen ja se poistettiin sitten maksien radalta. Ei ihme että paineistui.. nyt tehdään töitä tuon keinun kanssa ja kisaamista jatketaan, kunhan mahdollinen keinun hitaus saadaan pois. Kisojen jälkeen ei olla treenattu niin en tiedä, tuliko tuosta keinusta jotain kammoa Caran pääkoppaan!
Mintun kanssa samalta radalta sitten 5 virhepistettä ja yliaikaa 1.jotain, virhepisteet tuli kepeiltä. Tältä radalta sijoitus 1 Mintun kanssa!

Joensuun näyttelyissä tuli myös käytyä, lauantain KV:n tuomari oli romanialainen Cristian Stefanescu ja sunnuntain saksalainen Horst Kliebenstein. Tavoitteena oli joko ERI ja H tai 2 x EH.
Lauantaina Caralla oli tosi huono päivä. Olisi halunnut häntä pystyssä pyöriä ja riehua. Kuitenkin sain kehään rauhoittumaan jotenkin, kuitenkin piti asetella ja puhua seisoessa koko ajan. EH sieltä tuli sitten! Tuomari tykkäsi vahvempirakenteisista koirista selkeästi, keveydestä sakotettiin kaikilla keveillä shelteillä joiden arvostelut näin. Esiintymisen parantaminen on ihan totta, oli huono päivä Caralla eikä vain jaksanut keskittyä puuhaan! Hännän kannosta en ole samaa mieltä, välillä lippu liehui yli sallittujen rajojen..

"Kevyt yleisvaikutelma. Puuttuu massaa. Kapea rinta. Kaareva ylälinja. Voisi parantaa esiintymistään. Hyvä väri. Hyvin kiinnittynyt ja kannettu häntä." AVO EH - rodunomainen lähestyttäessä


Sunnuntaina oli siis saksalainen tuomari ja minulle varoiteltiin etukäteen, että tykkäisi kuulemma vahvemmista shelteistä eikä Caraa kannattaisi hänelle viedä. No minusta kannatti.. ;)
Tänään esiintyminen oli tuplasti parempaa. Cara seisoi yksilöarvostelussa tosi hyvin ja malttoi melkeinpä ravata täydellisesti! Tuomari seisotti pitkään ja alkoi vähän itseä tylsistyttämään, mutta se palkittiin punaisella muovinauhalla! Uroksille jakoi paljon eriä ja muutaman eh:n, nartuissa alkoi enemmän sinistä nauhaa jaella ja keltaistakin näkyi!

"Hyvä turkki ja väri. Hyvin muotoutunut pää. Oikeanlaiset silmät ja korvat. Lyhyt vahva selkä. Hyvät takakulmaukset. Hyvä rintakehä. Liikkeessä hieman ahdas takaa." AVO ERI - rodunomainen lähestyttäessä

Tämä tuomari jakoi SA:n eri-nauhan kanssa suoraan jos koira oli sertin arvoinen, eli ei kilpailuluokassa. Mekin pyörähdettiin kilpailuluokassa. Tuomari mietti Caran ja yhden merlen välillä selkeästi neljättä sijoitusta, ja merleen päätyi, eli me jäätiin tällä kertaa ilman sijoitusta, mutta ollaan tosi tyytyväisiä viikonlopun saldoon! Ja kuten on tapana, Cara sai eristä uuden pannan, Onegan vaaleanpunaisen vinttarin jossa timanteilla oli nätti kuvio.

Ja ettei olisi pelkkää Caraa, laitan tähän Islan 15-viikkoiskuvan! Tyttö kasvaa kovaa vauhtia ja saas nähdä jääkö mittoihin ollenkaan...

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Mölleilyä

Aamulla näytti, että sää vihdoinkin suosisi ja aurinko pysyisi pilvessä, mutta ei.. Carallakaan ei ollut viilennysmanttelia mukana, joten piti kastella sen pää. Juoksin Caran, Mintun ja Iitan kanssa mölliradat ja kisaavien radat, joista Cara ja Minttu olivat mölliradat ulkopuolisina.
Ensin starttasi Iita mölliluokassa. Tältä radalta tulos 10 virhepistettä ja sijoitus 2. Möllit oli Iitan toiset(aikaisemmista 50 virhepistettä :D) ja minä ohjasin Iitaa ensimmäisen kerran, jos yhtä kepittelyä ei lasketa.
Toisena Cara. Muuten meni oikein hienosti ja reippaasti, puomin kontaktilla pysähtyi hyvin ja tarkoituksen mukaisesti, mutta se päätti sitten jäädä siihen maisemia ihailemaan pariksi sekunniksi vapautuskäskyn jälkeen :D Puomin jälkeen hyppy ja oho, hänen oman radan reunalla oli auto jossa oli KOIRIA. Jäi siis seisomaan ja ihailemaan sinne, loppu rata meni hyvin mutta kuumuudesta johtuen hitaasti Caran vauhtiin nähden, johtuen kuumuudesta.
Sitten Minttu! Koska tällä radalla ei voitu päästä palkintosijoille, päätettiin Lauran kanssa, että Minttu palkataan kontakteilla. Muuten rata meni hyvin yhtä putken kieltoa lukuunottamatta. Ja piti Mintunkin käydä ratatyöntekijä moikkaamassa, kun sillä oli käsi taskussa, siellähän olisi voinut olla vaikka ruokaa!

Kisaavien radalla starttasi myöskin ensin Iita. Tällä kertaa tuloksena 5 virhepistettä ja taas sijoitus 2! Virhepiste tuli muistaakseni hypystä, joko rimanpudotus tai kielto..
Caralla oli kuuma ennen tälle radalle menoa, huomasi jo sinne mennessä. Cara meni radan tosi hyvin ja ihan hyvällä vauhdilla puomin jälkeiseen putkeen asti, sitten vauhti hidastui ja Cara jäi pussiin varjoon. Pussin jälkeen mentiin kepit ja ne Cara meni kävelemällä läähättäen, otin yhden hyvän hypyn ja jätettiin rata siihen, vaikka esteitä olisi ollut jäljellä enää 3. Pääsi Carakin hyvillä mielin pois radalta :)
Mintun kanssa alkurata meni tosi hyvin, harmittavasti toisiksi viimeisen esteen eli putken Minttu juoksi ohi. Siitä tuli vitonen ja aika 48.? jolla sijoituttiin toisiksi!

Ensi viikolla on viralliset agikisat, Cara starttaa kolmella radalla ja Minttu kahdella, toivottavasti nyt sää suosisi ja Carakin jaksaisi juosta!

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Mätsäreissä

Aina kun jotain on tapahtunut, blogin päivitys on jäänyt ja olen tyytynyt Facebook-tilapäivitykseen, mutta ehkä nyt Islan 3 kk-päivänä voisi jotain kirjoitella!

Isla tosiaan kasvaa kovaa vauhtia, vähän liiankin kovaa! 3 kk mitta on noin 30,3. Islan kanssa on harjoiteltu ahkerasti perusasentoa ja kohta tyttö pyörähtää jo kätevästi viereen.

Tänään oltiin tosiaan mätsäreissä turistina, Caralla kun on juoksut. Juoksut on ihan lopuillaan ja 6.8 olisi tarkoitus taas agikisoissa käydä leikkimässä. Näyttelykehissä pyörähdetään taas 13-14.8 Joensuun näyttelyissä.
Islalle oli varattu mätsäripuuhiin kaikkea viilennysmanttelista viilennyspantoihin, mutta illalla ei ollutkaan niin kuuma kuin päivällä. Ei tyttö kovin paljoa mätsäritouhusta välittänyt, kaikkia olisi pitänyt päästä moikkaamaan ja kaikki oli kivoja. Ennen kehien alkua käytiin pöydällä ja melkein se siinä seisoikin!
Kehät katsottiin loppuun ja otettiin Lauran kanssa pennuista seisomiskuvat. Isla ei meinannut ollenkaan seisoa, yleensä seisoo aina vapaasti, mutta ehkä parkkipaikka oli vähän jännä kuvausympäristö.



Vielä loppuun pari kuvaa perhetapaamisesta.







perjantai 24. kesäkuuta 2011

Ensimmäinen viikko

.. on mennyt hyvin! Isla on reipas ja pirteä, virtaa riittää ja on tullut ihmeteltyä off-napin puuttumista sekä sitä, että onko tämä oikeasti koira vai mikä sähköjänis mulle on myyty. Ruoka maistuu ja leikin(ja ruuan :D) varjolla on opeteltu erilaisia asioita. Isla osaa istua ja seisoa näyttelyasennossa, ruokapalkan antamisessa on vielä välillä ongelmaa (laittaa aina tassun käden päälle ja tämähän ei käy). Luoksetulo sujuu hyvin ja ennen ruuan saamista istuu nätisti.

Sunnuntaina oltiin koiraporukalla treenaamassa, menin vain pennun kanssa koska Cara kapinoi pahasti pennuntuloa vastaan eikä treenistä olisi mitään tullut. Isla pääsi pöydällä oloa treenaamaan ja samalla totutteli näyttelyhihnaan. Tyttö pääsi leikkimään Meela-siskon ja Minttu-äitinsä kanssa ja tämän jälkeen mentiin koiria uittamaan. Siitä vähän kuvia.





(c) Pilvi H.



(c) Laura P.

Heti maanantaina saimme vieraita Oulusta. Jenna tuli meille kylään ja lähti tänään perjantaina. Jennan kanssa tunnetusti sattui kaikenlaista, sitä kaikkea ei jaksa alkaa selittämään!
Eilen käytiin soramontuilla lenkillä ja samalla ottamassa Islasta 8-viikkoiskuvat, koska keskiviikkoiset pahasti ylivaloittuivat. Sain tytön vihdoinkin pysymään paikoillaan edes muutaman sekunnin(jos sitäkään) ja sillä välin Jenna otti sen laatuisia kuvia mitä nyt tuli, rajaus mössäsi laatua kyllä. Mutta tässä, Isla 8 viikkoa ja 24 cm!



Jenna päätti viisaana kiipeillä montussa eikä sitten päässyt ylös ennen kuin opastin kiipeämään oikein! Tästä voisi laittaa kuvia, mutta luulen ettei Oulussa oltaisi asiasta niin innostuneita :D
Ja lisää soramonttukuvia!









Ja vielä kevennykseksi tähän perään, maanantaina aamulla oli sateinen sää ja vettä satoi välillä kaatamalla, joten ei kun Caralle kurapuku päälle.. mutta entä Isla? Isla sai Caran 10 cm takaa liian pitkän takin, säädin kaulan pieneksi ja mahan pienimmälle niin teltta meni päälle, ja mahakappele suojasi koko mahan :''D Kuvatodiste innokkaista lenkkeilijöistä!

torstai 16. kesäkuuta 2011

Isla kotona!


Tänään kahdeltatoista haettiin Isla kotiin. Matka kesti huimat 15 minuuttia eikä tuntunut laisinkaan niin pitkältä kuin Caraa hakiessa! Aluksi hoidettiin paperit kuntoon ja mentiin pihalle ottamaan pennuista seisomiskuvat. Tämän jälkeen sitten lähdettiin kohti kotia.
Automatkan Isla oli melkein nätisti. Aluksi halusi kiipeillä sylistä kohti kattoa, mutta sitten oli jo niin nätisti. Eikä oksentanut!

Kotona mentiinkin suoraan takapihalle ja siellä odottikin jo Cara. Olin lähes varma, että Isla menisi innokkaasti Caran luo ja Cara vaan näyttäisi hamamsta, mutta ihme kyllä niin ei käynyt. Cara halusi tutustua pentuun, mutta Islalla oli parempaakin tekemistä. Sisällä roolit vaihtuivat: Isla halusi kovasti leikkiä, Caraa ei innostanut. Cara kerran jopa alkoi komentamaan ärsyttävää pentua.



Tämä päivä onkin mennyt oikein hyvin. Ollaan käyty ulkona aina kun söi, nukkui tai joi. Syömisestä puheenollen, Islalla on tosi hyvä ruokahalu! Välillä se vieläkin käy tyhjällä kupilla katselemassa.
Isla pääsi tutustumaan myös pentuaitaukseensa. No, se hyppäsi sitä vasten, totesi ettei päässyt pois ja laskeutui: suoraan vesikuppiin. Tämän seurauksena vesikuppi lensi pienen matkan ja vesi levisi ympäri aitausta. Eipä ole enään kuppia aitauksessa!

Vahinkoja on sattunut lattialle vain 2 kertaa, muuten tyttö on taitavasti tehnyt ulos. Ollaan käyty myös pienillä kävelyillä kun pennulla oli paljon virtaa, huomenna luvassa metsäretki!
Täytin myös Islan omistajanilmoituspaperia. Mietin vähän, että enhän ole ikinä täyttänyt Caralle tällaista. Ei mulle ole tämmöisen täytöstä puhuttu, joten tulipa sitten laitettua myös Caran paperi postiin näin 2 vuotta myöhässä! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Isla on ällistyttävän nopea oppimaan. Luoksetuloa ollaan harjoiteltu ja Isla tuleekin melkeinpä aina nopeasti juosten luokse - ruuan perässä ;D Itsekseen tuo tykkää putken läpi pomppia. Tämänhän se tajusi, kun Cara meni putkeen Islaa piiloon. Isla tuli perässä ja vallan ihastui putkeen :D Myöskin keinulta sen itsekseen löysin, tosin silloin tuli kiire hakemaan lapsi pois ettei satuta itseään. Taitaa olla tuleva agikoira tämä tyttö!

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Pentuvahtina

Tässä tiivistetty versio päivästä, en ihmettele vaikka jotain kivaa olisi unohtunut..

Aamulla hieman ennen kahdeksaa tuli lähdettyä pentuvahdiksi siksi aikaa, kun lapsosten kasvattaja oli näyttelyssä. Pennut olivat hereillä kun tulin ja riehuminen alkoi heti, kun Laura sulki oven. Vähän ajan päästä Ansku tuli pentuja katsomaan, mutta minäpä tyrkkäisin Mintun hihnan käteen: Ansku sai ensin käyttää sen pihalla ja sitten pääsi sisään!

Heti kameralaukun avattuani merlelapset hyökkäävät tutkimaan sen sisältöä, Isla löysikin sieltä jotain kivaa. Caran rättilelu, johon oli tarkoitus tartuttaa Islan hajua. No, siitähän tuli kerralla lapsosten lempilelu ja jos en olisi ehtinyt rättiä pelastaa, se olisi ollut entinen lelu.

Ensimmäinen operaatio oli Noonan toisen korvan liimaaminen. No, maitoliimapullo olikin tukossa ja se levisi käsiin. Kun olin hakenut paperia puhdistaakseni lattian, löysinkin Meelan liimasta. Täydellistä. Pentu ei näyttänyt olevan liimassa ja korvan liimaus jatkui, kun Noona pysyi paikoillaan.. kyllä se korva silti saatiin liimaan!

Seuraavana sitten leikkasin kaikkien pentujen kynnet. Samalla huomasin, että Meela oli tallannut liiman päälle ja sen tassunpohjassa oli liimaa. Ansku oli tullut jo ja epätoivoisesti etsimme puhdistusainetta: ei missään. Sitten Ansku bongasi fiskarssit ja leikkasimme liimaiset karvat. Samalla tuli trimmattua jokaisen pennun tassutkin, pitihän kaikilla hienot tassut olla! Fiskarseilla vaan ei oikein uskaltanut alkaa korvakarvoja trimmaamaan, olisi Lauralla ollut kauniita pentuja vastassa... Sitten löytyi liimaa myös selästä, se onneksi lähti helposti ja nopeasti pois.

Pennut leikkivät, nukkuivat, olivat muutenkin kivoja lapsia. Kunnes sitten tallasin johonkin mystiseen lämpimään ja märkään länttiin. Samalla, kun puhdistin lattian lähti myös sukat jalasta.
Tämän jälkeen menimmekin ottamaan Islasta vähän kuvia pihalla. Tyttö pääsi kävelemään nahkahihnassaan, aluksi ei oikein arvostanut ideaa mutta lopulta sujuikin hienosti pomppien! Ulkokuvat ottanut Ansku.





Yritettiin tämän jälkeen Anskun kanssa päästä nettiin, yhteys oli tosi hidas ja pätki välillä. Saatiin odottaa pari minuuttia yhden sivun latautumista, joten lopulta luovutettiin sen kanssa.
Pennuille tarjoiltiin ruokaa, tosin Minttu-äidistä HÄNEN olisi pitänyt saada kaikki. Normaalit lattian siivoamiset, pentujen metsästys sängyn alta ja sen sellaista.

Sitten koitti operaatio numero 2: pentujen mittaus, välineistönä viivotin ja neulepuikko, joka löytyi keittiöstä. Pennuista saatiin mitat 18, 20 ja 20,5. Tämän jälkeen löytyi mittanauha viivottimen kaveriksi, ja uusintamittaukset. 19, 20,5 ja 21,5. Tiedä sitten mitkä oikeat on, mutta tuota luokkaa.
Heti kun Ansku lähti, alkoi riehuminen. Pennut juoksivat ympäri kämppää, joten päätin viedä ne parvekkeelle leikkimään. Siellä ne huomasivat kiinnostavan harjan, jota piti syödä. Se menikin sitten "piiloon" eli toiselle puolelle parveketta. Isla keksi myös seinän raapimisen, ja kun se kerran seinää huitaisi tassullaan, oli kaikki pennut samassa seinässä kiinni. Viisaat lapset. Parvekkeelta otin myös vähän kuvia.









Luulisi että puolen tunnin parvekeleikki riittäisi, mutta ei niin ei. Laitoin pennut pentuaitaukseen ja ajattelin itse mennä vettä juomaan. Ehdin keittiöön ja kolme pentua rääkyy aitauksessa. Avasin portin ja vain Isla tajusi, että sieltä pääsee pois. Se alkoikin sitten minun kanssa leikkimään aitauksen ulkopuolella ja sehän vasta olikin muista epäreilua. Isla ja Meela alkoivat leikkimään, kumpikin omalla puolella aitausta, Meela haukkui _tosi_ kimeällä äänellä ja Isla vain hyppi ja pomppi vapaudessa. Meelankin sai hiljaiseksi, kun sille näytti auki olevaa porttia..

Pitkien leikkien jälkeen sitten vähitellen lähdin kotiin, ajoituksena se, että ne olivat noin puoli tuntia yksin ennen Lauran tuloa. Kuulemma olivat lapset olleet nukkumassa ja kovin rauhallisia. Pennunvahtiminen siis taisi kiitettävästi onnistua?
Ja pian kotiutuukin Isla jo sitten!

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Ekat viralliset

Ja Kaa oli huippu! Aamulla oli vähän viileää ja Cara tosi virkeällä tuulella. Alkuun hoidettiin kisakirjan täyttö ja mittaus: selkeä mini. Ennen rataa kuului ihasteluja Caran pienestä koosta(33,5 cm) ja Caran räksytystä.. se halusi jo radalle.

Eka rata oli aika helppo, pari ongelmakohtaa löytyi. Kuitenkin vaan 2 koiraa kaikista säkäluokista selvisi nollalla, hyllyjä tuli suurin osa. Kahden hypyn jälkeen kolmas hyppy oli kakkoshypyn vieressä ja sinne piti tehdä tiukka käännös. Edessä oli A ja sinnehän, se Cara kontaktihulluna juoksi. Voi tosin olla, että mun oma vauhti väheni käännöksessä ja Cara ei huomioinut mun liikettä, ei vaan ole videota niin en tiedä. Yhdessä kohdassa en ehtinyt valssata ollenkaan, se meni takaaleikkauksella aika kehnosti. Hyl tuli, mutta rata meni tosi hyvin!

Ennen toista rataa aurinko paistoi jo ja sekä minulla että Caralla oli kuuma. Tällä radalla ei ollut mitään ongelmaa, viimeinen putki oli sellainen, että sai päättää kummasta päästä koira menee. Olin yksi niistä muutamasti jotka päättivät ottaa toisen pään ja hyvin meni! Vauhti oli loppuradasta hitaampaa juurikin lämpötilan takia. suurin ongelma eli keinu meni tosi hyvin! Cara ei kylläkään taaskaan tajunnut sen olevan keinu, mutta kuitenkin! Keinun jälkeen oleva puomikin meni puomina eikä Cara luullut sitä keinuksi! Tällä radalla nolla(tai no yliaikanolla) oli tosi pienestä kiinni: Cara jäi toisiksi viimeisen esteen eteen seisomaan, ei tyttö jaksanut enää pitkän radan jälkeen, jäi siihen läähättelemään. Hyppäsi kuitenkin ja viimeisen esteen ohi meinasi kirmata, sitten hyppäsi ja tuli siis siitäkin 5 virhepistettä. Tämä rata siis kunnialla läpi 10 virhepisteellä ja 8,67 aikavirheellä. Taitaa Cara olla enemmän talvikisaajia, ei tule neidille kuuma! Viilennysmantteli oli mukana mutten sitä ehtinyt ennen rataa pistämään päälle, etuajassa kun alkoi B-rata.

Caralla meni tosi hienosti ja tästä on hyvä jatkaa, ehkä jo ensi kuussa!

maanantai 30. toukokuuta 2011

Isla kasvaa

Ja enää alle 3 viikkoa pennun hakupäivään! Pieni koiralapsi kotiutuu siis luultavasti 18.6, mutta sitä ennen tulee useasti käytyä kasvattajan luona pentua katsomassa. Tänään kävin taas pennun luona ja varausmaksukin tuli maksettua jo. Isla on nyt pentueen isoin pentu, toivotaan ettei liian isoa kasvaisi!
Ilmoitin Caran myös ekoihin virallisiin agilitykisoihin, tämän viikon sunnuntaina siis startataan jos tuo ei nyt juoksujaan aloittele!
Sitten vielä vähän Islaa..